lauantai 24. huhtikuuta 2010

Palvelukseen halutaan

"Etsimme teennäistä ja persoonatonta henkilöä kansainvälisen tiimimme jäseneksi. Olethan sovinnainen sekä ulkonäkösi että ajatustesi osalta, ja tunnet itsesi todella tärkeäksi toimistoympäristössä. Osaat tukahduttaa kaikki impulssisi, ja pyrit aina antamaan itsestäsi hillityn kuvan. Jos sana "assistentti" kuulostaa sinusta hienolta, saatat olla etsimämme henkilö! Jos olet nainen, olethan hieman vaatimattomampi palkan suhteen."

"Etsimme elämäänsä kyllästynyttä toimistosiivoojaa. Olet luontainen marttyyri, ja sinulla on huono itsetunto. Et valita työolosuhteistasi kuin työpaikan ja -ajan ulkopuolella. Kateus ja alemmuudentunne toimistotyöntekijöitä, joiden tunnet menestyneen elämässään paremmin kuin sinä, kohtaan katsotaan eduksi."

"Haetaan miestä tuotantotyöntekijäksi tehtaaseen. Sinulla on korkea työmoraali, ja tunnet vahvasti, että suomalaisen miehen kuuluu tehdä töitä aamusta iltaan. Osaat toimia monikulttuurisessa ja tasa-arvoisessa työympäristössä, ja kyseenalaistat muunmaalaisten ja naisten ammattitaidon ja älykkyyden sekä toivot, etteivät he ainakaan saisi samaa palkkaa kuin sinä, vain silloin, kuin he itse sitä kuule. Osaat tarvittaessa piristää työilmapiiriä seksistisillä ja rasistisilla vitseillä."

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Uusi normaali

Jos mietin, mitä elämässäni haluan eniten, niin kaikkein eniten haluaisin olla normaali. Niin normaali, että mielipiteeni mukailisivat yleistä mielipidettä. Niin normaali, että tavallisessa keskustelussa ymmärtäisin, mitä toinen tarkoittaa, sekä viestin että viitekehyksen osalta. Näyttäisin normaalilta, kuulostaisin normaalilta, ajattelisin normaaleja ajatuksia, ja minulla olisi normaalit arvot. Eläisin täydessä harmoniassa ympäröivän maailman kanssa.

Miten tehdä maailmasta individualistinen ja liberaali paikka, jossa korkein hyve on oikeudenmukaisuus, jossa ristiriitatilanteet ratkaistaan diplomaattisesti, jossa ihmiset pyrkivät kasvamaan kohti omia henkilökohtaisia ideaalejaan, sekä kunnioittavat toisiaan ja arvostavat erilaisuutta rikkautena? Miten tehdä maailmasta paikka, jossa minä olen normaali?

Paremman idean puutteessa aion aloittaa julistamalla itseni normaaliksi. Tämä on normaali blogi, jossa on normaalin ihmisen normaaleja ajatuksia. Aion olla näin anonyymiuden turvin suorempi, rehellisempi ja avoimempi, kuin mitä olen koskaan kenellekään ollut. Blogin ensisijainen tarkoitus on olla venttiili, jonka kautta päästän liikaa painetta pois, kun ristiriita oman ja ympäröivän maailman välillä kasvaa, mutta toivoisin voivani myös löytää ihmisiä, joiden kanssa voisimme yhdessä arvostaa toisiamme.